Ladataan…

Sukututkijan verkkokauppa

Helsinki 7.4.2018 Teemalauantai: Taistelujen jälkeen 1918  – kostoa, rangaistuksia ja katkeria muistoja
Helsinki 7.4.2018 Teemalauantai: Taistelujen jälkeen 1918 – kostoa, rangaistuksia ja katkeria muistoja
Saatavuus
Varastossa
Hinta
20,00 €

Ilmoita tässä ruoka-aineallergiasi

Suomen Sukututkimusseuran TEEMALAUANTAI 

Taistelujen jälkeen 1918 – kostoa, rangaistuksia ja katkeria muistoja

 7.4.2018 klo 10–15, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Osallistumismaksu 20 € sisältää kahvitarjoilun (kahvi/tee ja sämpylä). Huom! Teemalauantain hinnasta ei ole jäsenalennusta.

Ilmoittautuminen 2.4.2018 mennessä ostamalla tuote sukututkijan verkkokaupasta. Ilmoita samalla mahdollinen ruoka-aineallergiasi. Lisätietoja seura(at)genealogia.fi tai puh. 050 3733 715 (ti ja to klo 12-18).

10.00 Fil.tri, yht. maist. Sami Suodenjoki: Sotavankikysymys ja vankileirit 1918

Sisällissodan alettua sekä valkoiset että punaiset joutuivat pohtimaan vihollisiksi epäiltyjen käsittelyä. Valkoiset perustivat vankejaan varten kymmeniä vankileirejä, joissa enimmillään oli 80 000 punavankia. Vankileireistä muodostui inhimillisen katastrofin näyttämöitä, sillä tuhansia vankeja teloitettiin ja vielä useampia menehtyi sodan päättymisen jälkeen kulkutauteihin ja aliravitsemukseen.

11.00 Kirjailija Sirpa Kähkönen: Elämä arkistoissa – sisällissodan tutkiminen suvun sisäisenä velvoitteena

Kähkönen kertoo esitelmässään fiktion ja faktan kirjoittamisesta arkistotyön pohjalta. Hänen tietoteoksensa kertovat sisällissodasta ja 1930-luvun poliittisesta kriisistä ja hänen fiktiiviset teoksensa siviilien elämästä kriisiaikoina.

12.00 Kahvi

12.40 Fil.tri, dosentti Lars Westerlund: Sotasurmaprojekti ja sen pohja-aineisto sukututkijan apuna

Sisällissotaa tutkivalle sukututkijalle arkistot tarjoavat mittavan määrän aineistoja. Sukututkijan hyödyn näkökulmasta tärkeimpiä ovat Suomen sotasurmat 1914–22 -projektin nimitiedosto sekä viranomaisarkistot ja muistitietoaineistot. Esitelmässä käsitellään myös sotasurmatiedoston suunnittelua ja toteutusta sekä tallennuksen ulkopuolelle jätettyjä ja jääneitä aineistoja. 

13.40 Dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Huhta: Papisto sisällissodassa

Papit olivat väestökirjanpitoon liittyvän viranomaistehtävänsä vuoksi hyvin perillä siitä, millaisesta tragediasta sisällissodassa oli kyse. Suuri enemmistö pappeja pysyi sivussa sodan osapuoliasetelmista, jossa seurakunta oli jakaantunut kahtia. Eniten huomiota herättivät kuitenkin ne papit, jotka toimivat joko valkoisen armeijan sotilaspappeina tai ne, jotka osoittivat ymmärtämystä punaisille.

Ostoskorisi on tyhjä